search instagram arrow-down
Tuukka Kylmälahti

Naapurin Matti (Fiktio)

Kello on kuusi aamulla, herään herätyskellon raastavaan piipitykseen. Taas pitäisi valmistautua lähtemään huonopalkkaiseen työhön, mistä kyllä muuten pidän. Matkalla kylpyhuoneeseen katson harmaantuneita tapetteja ja kuuntelen narisevia lattialautoja. Kylpyhuoneen valkoiset laatat ovat muuttuneet vaalean ruskeiksi ja kostea haju pistää nenää. Keittiön jääkaappia täytyy taas lyödä nyrkillä ettei se huutaisi niin kovaa. Keitän aamupuurot puuhellalla koska uuteen ei ole varaa ja sähkö on kallista. Paskan maku suussa menen ulko-ovelle, jossa vaimoni odottaa hymyillen. Saan hellän suudelman suulle ja vaimoni kertoo hehkuvin silmin rakastavansa minua. Ajattelen että ehkä elämä ei olekaan niin kauheata sittenkään.

Olemme asuneet vaimoni kanssa talossamme kaksi kuukautta. Muutimme unelmiemme perässä, mutta asiat eivät menneetkään niin kuin ajattelimme. Vaimoni on työtön huonon taloustilanteen vuoksi ja minä ainoassa työssä minkä sain lukuisten yritysten jälkeen. Asumme hienolla asuinalueella vanhassa talossa. Talomme rapistuu koska meillä ei ole varaa remontoida sitä ja minä en itse osaa. Kunpa olisikin varaa yhtä hienoon taloon kuin naapureilla. Automme on ajokiellossa koska korjaukseen ei ole rahaa. Päivittäin katson naapureitani matkalla töihin ja ajattelen, että tuon piti olla minun unelmaani. Puolityhjät polkupyörän renkaat vievät kohti uutta pettymyksen täyttämään päivää.

Kun palaan töistä näen kun lähin naapurini ajaa pihaan. Emme ole vielä tavanneet kertaakaan, en ole nähnyt hänen poistuvan asunnostaan tätä ennen. Katseemme kohtaavat ja hän tervehtii ystävällisesti. Katson hänen urheiluautoaan ja nyökkään tervehdykseksi. Oudosti hetken katsottuaan minua naapuri tulee tervehtimään. ”-Moi, olen Matti tuosta naapurista”. Vai että oikein naapurin Matti… Hän kutsuu minut kylään ja ennen kuin ehdin kieltäytyä, vetää hän jo minua mukanaan sisälle. Talo on mielestäni aivan liian iso, mitä yksi ihminen tekee neljällä makuuhuoneella. Takapihalta avautuu valtava puutarha, joka on mielestäni todella mauton ja ylitseampuva. Baarihuone on isompi kuin minun ja vaimoni olohuone, ihmettelen miksi siellä on kymmeniä pulloja vain yhtä viskimerkkiä. Autotallin kautta poistuessamme näen upean vanhan amerikanraudan, kiiltävänä, täydellisessä kunnossa. Mitä järkeä on pitää noin hienoa ja kallista autoa vain autotallissa. Matti huomaa että olen katkeran oloinen ja nöyrästi sanoo, että olisi mukava tavata toisenkin kerran. Kävelen kiviä potkien kateellisena kotiin mököttämään.

Istumme kahvilla vaimoni kanssa päivällä, on lauantai. Yhtä äkkiä ovikello soi. Kuka siellä voi olla? Vaimoni menee avaamaan oven ja kuulen tutun äänen, se on naapurin Matti. Vaimoni kutsuu hänet sisään, että pitikin.. Matilla on minulle pullollinen viskiä, jota hänen baarihuoneensa oli täynnä. Kallista kuin mikäkin, melkoista pröystäilyä. Vaimolleni hän antaa upean kukkakimpun ja kehottaa laittamaan sen keittiön pöydälle. Arvasinhan minä, vaimoa sitä tultiin vikittelemään. Myrkyn nielleenä istun pöydässä, kunnes vaimoni patistaa minua esittelemään taloa. Miksi minä esittelisin tätä rapistuvaa läävää ihmiselle, jolla on valtava lukaali itsellään ja rahaa vaikka muille jakaa. Kiertäessämme paikkoja päivittelen talon huonoa kuntoa ja ettei minussa ole remonttimiehen vikaa. Matti tarjoutuu heti auttamaan remontissa ja opettamaan kaikki perusjutut. Vastaan että kyllä tämä tästä ja ajattelen, että pakkoko sitä on alkaa taidoillaankin leuhkimaan. Kahvien jälkeen Matti poistuu haikean oloisena. Hetken päästä hän kuitenkin palaa ja antaa meille lahjakortin kylpylään, hänellä ei ole sille kuulemma käyttöä. Onpa ylimielistä, minuahan ei saa lahjottua tuolla tavalla. Heitän lahjakortin pöytälaatikon pohjalle.

Samana yönä herään siihen kun poliisiauto ja ambulanssi ajavat Matin pihaan. Mitä ihmettä nyt on tapahtunut? Katson ikkunasta kun ensihoitajat kantavat paareja, missä on lakana päällä. Jähmetyn paikalleni, en pysty hengittämään, on kuin jättimäinen kivi olisi kurkussani. Kun saan vihdoin itseni liikkeelle, menen ulos ja näen Matin toisella puolella asuvan naapurin. Kysyn tietääkö hän mitä on tapahtunut. ”-Naapurin Matti on kuollut”.

Matin kuoleman jälkeen olen levoton, en saa nukuttua. Mitä oikein tapahtui niin menestyvälle ja onnelliselle miehelle. Selvitän missä hänen hautajaisensa pidetään ja päätän osallistua, tarvitsen vastauksen mieltäni kalvamaan asiaan. Hautajaispäivänä saavun kirkkoon. Jylhän kirkon penkit ja käytävät kaikuvat tyhjyyttään, ainoastaan pappi seisoo alttarilla. Missä kaikki Matin ystävät ja omaiset ovat? Olen varma että olen erehtynyt päivästä. Menen papin luokse ja kysyn mistä on kyse. Surullinen katse painaa papin katseen lattiaan. En ymmärrä mitä on tekeillä.

Sitten pappi alkaa kertoa minulle tarinaa. Matti oli vuosia sitten suosittu mies eri seurapiireissä. Komea rikas mies veti puoleensa paljon ystäviä. Vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa kun Matti oli 13 vuotias, jonka jälkeen tämä joutui sijaiskotiin. Sisaria hänellä ei ollut ja sukukin oli ollut aina etäinen. Vuodet sijaiskodissa olivat helvetin esiaste. Jatkuva hyväksikäyttö ja pahoinpitelyt veivät Matin rikolliselle polulle, josta ei näyttänyt olevan paluuta. Sitten Matti tapasi tulevan vaimonsa ja kaikki muuttui. Askel kerrallaan hitaasti Matti alkoi nousta jaloilleen vaimonsa avulla. Mikään vastoinkäyminen ei ollut liikaa, vaimo oli päättänyt että tästä selvitään yhdessä. Se oli kahden yhteen tarkoitetun sielun rakkaustarina, jonka piti kestää elämän loppuun asti, niin kuin kävikin.

Kaksi vuotta sitten Matin vaimo sairastui vakavasti ja Matti oli surun murtama. Vaimo oli hänen paras ystävänsä, kaikki kaikessa. Suurimman hädän hetkellä kaikki hänen muut ”ystävänsä” käänsivät tälle selkänsä. Vaimon sairauden edetessä Matti alkoi käymään kirkossa, ei rukoilemassa, mutta puhumassa papin kanssa, saman joka on tänään ainut paikallaolija lisäkseni. Eräänä päivänä Matin vaimo ei enää jaksanut taistella ja kuoli. Loputon kaipuu vaimoa kohtaan oli Matille liikaa ilman ystävän tukea. Surun murtama mies linnoittautui taloonsa, avasi lempiviskipullonsa korkin, eikä koskaan sitä enää sulkenut. Edes lääkärin antama kuolemantuomio, jos juominen ei loppuisi, ei saanut elämänhalunsa kadottanutta miestä lopettamaan. Ja lopulta Matti otti lauantai-iltana viimeisen lasillisensa. Samana päivänä kun hän meiltä haikeana poistui. Ennen kuolemaansa Matti oli soittanut papille viimeisen vuodatuksensa. Pappi oli tiennyt että nyt on jotain pahasti vinossa ja soittanut hätäkeskukseen, mutta oli jo liian myöhäistä. Pelkkä viskikään ei olisi Mattia välttämättä tappanut vielä, mutta kourallinen lääkkeitä sen kanssa olivat liikaa.

Viimeisessä puhelussaan papille Matti kertoi, että hänen talonsa oli niin iso koska he olivat vaimonsa kanssa unelmoineet monesta lapsesta. Kuitenkin heille selvisi lukuisten yritysten jälkeen, etteivät he voineet saada lapsia. Mielestäni yliampuva puutarha, jota niin kuitenkin kadehdin, oli Matin vaimon silmäterä, hänen oma lapsensa. Auto jota Matti ei ajanut lainkaan, mutta piti aina puhtaana ja kiiltävänä, oli vaimonsa auto. Sillä se tekivät yhdessä lukuisia retkiä, kauniita muistoja reissaamista rakastaville ihmisille. Vaimolleni antamat kukat eivät olleet vikittelemistä, vaan Matin vaimon lempikukkia, joita tämä piti aina keittiön pöydällä. Saamaani kallista viskiä Matilla oli tapana nauttia vaimonsa kanssa iltaisin ja katsella tähtitaivasta kohottaen maljan elämälle. Matti ei halunnut leveillä taidoillaan, vaan halusi auttaa ja ystävystyä kanssani. Ja pyynteetön auttaminen oli yksi asia mitä Matin vaimo hänessä arvosti ja rakasti eniten. Kylpylälahjakortin Matti antoi, koska näki vaimossani ja minussa paljon samaa kuin itsessään ja vaimossaan. Hän tiesi ettei meillä olisi varaa moiseen ja halusi, että voisimme edes hetken verran nauttia vaimoni kanssa toisistamme ilman stressiä ja arjen paineita.

Lyhistyn maahan ja katson pappia epätoivoisesti. Sokeana kateudesta olin ajatellut että Matti oli vain pröystäilevä, rahoillaan leveilevä casanova. Entä jos olisin käyttäytynyt toisin? Mitä jos en olisikaan torjunut häntä? Olisiko Matti vielä hengissä jos meistä olisi tullut ystäviä? Olisinko voinut auttaa? Huudan kysymyksiä sisälläni, kysymyksiä mihin en enää koskaan voi saada vastauksia. Ajatus siitä että olisin voinut pelastaa toisen hengen olemalla armollisempi repii minut rikki. Palaan kotiin eikä mikään ole enää ennallaan.

Matin talo on ollut tyhjillään vuoden. Yhtä kauan olen käynyt terapiassa tapahtuneen vuoksi. En tiedä missä olisin ilman vaimoni järkkymätöntä tukea. Nyt voin jo paremmin, mutta silti ajatus Matista saa minut haikeaksi. Ymmärrän että en ole vastuussa toisen ihmisen valinnoista, mutta myös sen että minulla ei ole mitään syytä torjua ketään kateuden takia. Matin talon pihaan ajaa Ferrari, autosta astuu ulos komea mies puku päällä. Tämä komea Teppo on ostanut talon ja muuttaa tänään. Menen heti tervehtimään ja tarjoamaan muuttoapua. Kehun Tepon autoa ja pukua hymyssä suin. Onpa mahtavaa että jotkut menestyvät noin! Muuttaessamme Teppoa tämä pohtii ääneen mitä tekisi rehottavalle puutarhalle. Kehotan häntä pitämään siitä huolta kuin omasta lapsestaan.

Muuton jälkeen jäämme Tepon hienoon taloon saunomaan ja viettämään iltaa kahdestaan. Illan jo ollessa pimeimmillään istumme terassilla juomassa Tepolle tupaantuliaislahjaksi tuomaani viskiä, Matin lempiviskiä. Lasissa helisevät jäät saavat kyyneleet silmiini ja kerron Tepolle tarinan hänen talonsa entisestä asukkaasta ja tämän vaimosta. Tarinan jälkeen molemmat surullisina, mutta kiitollisina, siitä mitä elämä meille on tarjonnut, katsomme tähtien täyttämälle taivaalle ja kohotamme maljan.

 

Naapurin Matille.

This entry was posted in Tunteet.

One comment on “Naapurin Matti (Fiktio)

  1. satu sanoo:

    Kateellisuus… sanotaan aina että se on suomalaisten perisynti mutta kyllä se on ihan yleismaailmallinen ”tauti”. Itsekin monta kertaa elämäni aikana olen tajunnut olevani kateellinen milloin mistäkin syystä . Onneksi nyt vanhempana voin rehellisesti sanoa etten juurikaan enää tuota ” tautia” sairasta. Tsemppiä päivääsi ja keep on writing.

    Tykkää

Vastaa
Your email address will not be published. Required fields are marked *

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: