search instagram arrow-down
Tuukka Kylmälahti

Erämaan Kutsu

Siinä se taas on mun edessäni, erämaa, mun sielunmaisemani. Suomen luonto, metsä, järvet, mökki, hiljaisuus, toistan hiljaisuus. Mä haaveilen ja nään itseni istumassa tyynen järven rannalla kesäyönä, seuraan nuotiossa hiljalleen palavaa tulta ja nautin kun se on ainut ärsyke ympärilläni. Mitä enemmän mieli täyttyy huolista, murheista, sosiaalisesta paineesta ja erilaisista pienistä asioista, sitä enemmän se vähitellen lamauttaa mua. Pientenkin asioiden tekeminen tuntuu välillä vastenmieliseltä, eikä vaan jaksaisi tai huvittaisi. Tiedän että tarvitsisin aikalisän, mutta miksi sen ottaminen on niin vaikeata.

Se on jännä mitenkä tää kuvio toimii ja toistaa itseään aina uudestaan. Mietin monesti että oonko vaan kertakaikkiaan tyhmä etten opi, vai kuuluuko sen vaan mennä näin. Mä tiedän että tarvitsisin säännöllisin väliajoin hetkiä, että voisin vaan olla yksin hiljaisuudessa. Ei telkkaria, ei puhelinta, ei sosiaalistamediaa, eikä edes muita ihmisiä. Silti mä toimin aivan päinvastoin kuin pitäisi. Jos mulla on aikaa olla yksin kotona meen sohvalle makaamaan. Ai että onkin mukava vaan olla ja rentoutua, ehkä puoli tuntia.. Jaa jaa, mitäs sitten? Katon kattoa ja alan pyörittelemään peukaloita ja vartin päästä taas mennään. Tyhjä hiljainen koti jää hölmistyneenä katsomaan kun taas se pässi lähti, vaikka olisi pitänyt jäädä ja rauhoittua. Mulla piti olla pienenä valjaat kun mentiin kauppaan, muuten ei kuulemma tullut mitään. Mulla pitäisi varmaankin edelleen olla ne valjaat, mutta se ei ole ehkä hyvä idea, varsinkaan islamilaisessa valtiossa.

Mulla olis ollut paljon tilaisuuksia olla vain yksin ja rauhoittua. Oon jopa suunnitellut jo etukäteen, että tuona päivänä mä annan vaan aikaa itselleni, enkä lähde mihinkään, luen ehkä kirjaa ja vaan rentoudun. Mun mieleni tietää kyllä mitä se kaipaa ja mä tosissani näen jo sieluni silmin sen erämaan ja tunnen mitenkä mun olisi vaan pakko antaa itseni istua mättäälle ja lopettaa häslääminen. Mutta sitten kun se päivä koittaa niin höpönlöpöt ja paskanmarjat. Monesti tuntuu siltä kuin menettäisin jotain, jos vaan jään kotiin. Entäpä jos jotain ihmeellistä tapahtuukin ja en olekaan paikalla, jätän kerran tekemättä vakiolottorivin ja kuitenkin just silloin se seitsemän oikein olisi osunut. Sanon välillä jopa itselleni ääneen kun olen lähdössä, että ei pitäisi. Oon vaan niin itsepäinen, että en usko itseäni. On se käsittämätöntä, huhhuh.

Mä en tiedä että olenko mä jotenkin erilainen ihminen vai en, mutta sen mä tiedän että mä olen ihan helvetin monimutkainen, enkä pelkästään omasta mielestäni. En oo ihan varma että kannattaisiko sitä ääneen toitottaa kaikille, mutta kyllä se ihmisille selviää joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, jos ovat mun kanssa tekemisissä. Joskus tuntuu että olispa kiva vaan elää yksinkertaista elämää, mutta kyllä kai se olisi helvetin paljon tylsempää. Ja ainakin ihmisillä on aika monimutkaisen selkeä kuva musta, jonka perusteella päättää että kannattaako tuon kaverin kanssa jatkaa matkaa ja onko se ystävyyden arvoinen. Ja kyllä mä sen ymmärrän jos joku lähtee kävelemään, kaikille ei vaan voi olla välttämättä mieliksi, varsinkaan jos ei halua mielistellä.

Nyt alkaa olla taas pienen aikalisän paikka, kuppi läikkyy yli. Täytyy haravoida pudonneet lehdet, että nurmi saa taas tilaa hengittää ja kasvaa. Teen taas sen mitä olisi pitänyt tehdä aikaa sitten, vaellan erämaahan pariksi päiväksi. Tänä viikonloppuna en ole yksin erämaassa enkä hiljaisuuden ympäröimä, mutta voin laittaa puhelimen hyllyyn, nauttia lasteni seurasta ja yrittää itsekin elää elämää lapsen vilpittömällä riemulla, leikkiä ja nauraa, olla läsnä ja nauttia siitä mitä mulla on just nyt, enkä tarvitse mitään muuta. Annan itseni olla vapaa ajatuksesta, että koko ajan pitäisi tehdä kaikkea ja olla kaikkialla.

 

Rauhaa ja Rakkautta

This entry was posted in Tunteet.
Vastaa
Your email address will not be published. Required fields are marked *

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: