search instagram arrow-down
Tuukka Kylmälahti

Ilmainen Uusinta

Moni muistaa tunteen menneisyydestään, kun ei päässyt katsomaan lempiohjelmansa uutta jaksoa, eikä ollut mahdollisuutta nauhoittaa sitä. Mikä avuksi? No loppuviikon uusinta tietysti, mikä suuri helpotus. Näät juuri saman tarinan muuttumattomana. Mutta entä silloin kun jäät paitsi jostain tärkeästä mikä koskettaa elämääsi? Teet virheen, käyttäydyt huonosti, asiat eivät mene niin kuin haluaisit ja tahtoisit korjata kaiken. Silloinkin voit kelata mielessäsi takaisin menneisiin hetkiin ja katsoa ne uusintana. Mutta kuten TV-ohjelmienkin uusinnat, on myös eletty elämä aina sama tarina, mitä ei ole mahdollista muuttaa.

Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia. Joskus elämänkoulusta opitut asiat tulevat vaan liian myöhässä. Kerran käytyä kurssia ei enää järjestetä, kirjasta on tullut jo takakansi vastaan, elokuvan jatko-osaa ei flopin takia enää tehdä. Silloin mielen valtaa usein negatiiviset tunteet. Nämä tunteet ovat myrkkyä mielelle, niitä on vaikea käsitellä. Vai onko kuitenkaan niin? Näiden tunteiden keskellä sitä ei ehkä vielä ymmärrä, mutta ehkäpä niillä ei nimensä mukaisesti olekaan vain huonoa vaikutusta.

Kun elämässä epäonnistuu omasta mielestään tai tulee vastoinkäymisiä ja nuo tunteet valtaavat mielen, tulee usein vaihe jossa surun, itsensä syyttämisen ja kaiken kyseenalaistamisen ohella alkaa kysymään itseltään kysymyksiä. Miksi näin piti käydä, miksi tein niin, miksen tehnyt näin, mitä olisin voinut tehdä toisin, miksi tunnen näin vasta nyt enkä silloin? Hetkessä jolloin on vain selvittävä tunteiden hyökyaallosta on vaikea nähdä, että tiedostomattaan on aloittanut jotain suurta. Saadakseen vastauksen yhtälöön on ensin oltava yhtälö mitä ratkaista. Ongelmaa on mahdotonta yrittää korjata jos sitä ei näe.

Varsinkin surulla on muhun tuollainen vaikutus. Suru onkin mun mielestäni ”negatiivisista” tunteista parhain. Se laittaa miettimään mikä on elämässä tärkeää, ilman että liikaa syyllistää itseään. Se on kuin lempeän haikea kappale, mikä vie sut mielessäsi sinne mikä on tärkeää, laittaa ajattelemaan. Suru saa myös mut tuntemaan ainakin hetkeksi, ehkä siksi että se menee niin syvälle. Ei sitä ehkä osaa aina sillä hetkellä arvostaa, mutta jälkeenpäin yleensä ymmärtää eläneensä surun keskellä enemmän kuin koskaan. Surun jälkeen elämän palapelia ja sen jokaista palasta osaa arvostaa, ainakin hetken. Oon monesti miettinyt miksi niin monet hyvät kirjoitukset ja kappaleet ovat niin mollivoittoisia, ajattele nyt suomalaisia joululaulujakin. Mutta ehkä ne ovatkin monille lukijoille tai kuulijoille kaikessa surullisuudessaan myös avain yhtälön tekemiseen, auttavat näkemään oman elämän ongelmat, laukaisevat jotain mihin oma mieli ei pysty yksin ja työstö voi alkaa. Ei oman mielen kiemuroihin aina tarvita kallonkutistajaa, monesti riittää vain erilainen näkökulma, rohkaisu, hyväksyntä itselleen että muutkin kokevat samaa. Pienikin ulkopuolinen asia voi olla avain moneen lukkoon, mitä on yksin yrittänyt tiirikoida tuloksetta.

Silloin kun ei itse näe ongelmaa, ei yleensä myöskään tunne surua, mikä on tavallaan sääli. Ehkä silloin voisi olla parempi ihminen jo siinä hetkessä, kun sillä on suurin merkitys, osaisi arvostaa kaikkea enemmän hetkessä. Mutta toisaalta mikäpä olisi katkeran suloisempaa kuin kantapään kautta opittu, paitsi jos olet Akilles olet kusessa. Olisiko sitten ratkaisu se, että pyrkisi aina näkemään elämässä ongelmia ja analysoimaan tekojaan? Ei kai sentään, liian monimutkaista ja yksinkertaisistakin asioista saa vaikeita. Tai pitäisikö luottaa siihen, että saa toisen tilaisuuden jos epäonnistuu? Saattaa toimia ehkä niin kauan kunnes ei enää toimikaan, kaikilla tulee seinä vastaan ennemmin tai myöhemmin. Vaikea sanoa, helvetistäkö minä tiedän. Mä pyrin siihen, että yritän olla mahdollisimman rehellinen siitä mihin pystyn tai en pysty. Se on teoriassa ihan kaunis ajatus, mutta voinhan mä esimerkiksi myös valehdella itselleni, mikä on tosi kätevää, ja toimia sen mukaan. Niinpä niin. Multa kysyttiin et miten mulla menee. Vastasin että ihan hyvin, vaikka vitutti ja suretti. Itse ”melkein” uskoinkin sen, mutta kysyjä ei kyllä sinne päinkään.

Itsensä kusettaminen on monesti ratkaisu mihin päädytään. Ja onhan se ihan ymmärrettävää, haluta niin paljon muutosta, että koittaa itseään huijaamalla muuttaa itseään ja elämäänsä. Voin uskotella itselleni mitä hyvänsä, mutta jos tässä maailmassa on yksi ihminen ketä en voi fuulata, niin se olen minä itse. Voin kyllä haudata tunteita ja luoda illuusioita, mutta aina jossain sisimmässäni tiedän totuuden. Joidenkin asioiden hyväksyminen voi tuntua mahdottomalta ja ollakin sitä. Mutta mun mielestä se on silti ainoa toimiva keino lähteä korjaamaan sitä, mikä korjattavissa on. Kenenkään puolesta ei voi sanoa kuinka vaikeata se on, jokaisen murheet ovat ainutlaatuisia ja tärkeitä, eikä niitä pidä verrata keskenään. Mitä olisin ihmisenä, jos jättäisin huoleni käsittelemättä siksi että jollain on asiat aina huonommin.

Mitä yritän sanoa? En tiedä, ehkä että mitään ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä, vaikka menisi kuinka hyvin. Vaikeina aikoina on helpommin sanottu kuin tehty miettiä oman elämänsä isoja ja pieniä iloja ja sitä mitä arvostaa, mutta ehkä siihenkin voi opettaa itseään, ne kuitenkin ovat niitä näkymättömiäkin asioita mitkä voimaannuttaa. Itse oon ainakin kyllästynyt oppimaan kantapään kautta, tajuamaan liian myöhään mikä mua koskettaa, mikä on tärkeää. Onneksi en ole Akilles, mutta kunpa silti osaisin tehdä oikein hetkessä, koska elämässä harvoin tulee ilmaista uusintaa.

 

Rauhaa ja rakkautta

This entry was posted in Tunteet.
Vastaa
Your email address will not be published. Required fields are marked *

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: